torstai 9. toukokuuta 2013

Jannikan ajatuksia media-osuudesta ja Metka-koulutuksesta


Itse odotin  kuvataidekasvatuksen media-osuutta kahdesta syystä. Ensinnäkin kaikki tehtävät, joita tarkoituksena oli tehdä, olivat minulle ennestään tuntemattomia. Toisekseen halusin ehdottomasti päästä oppimaan muun muassa animaation tekemistä ja fotogrammien valmistamista.  Uskon, että kuvataiteen opetuksessa median osuus on suuremmassa roolissa kuin aiemmin. Koulun tulee vastata  nykypäivän haasteisiin ja koen muun muassa digitaalisen kuvankäsittelyn ja valokuvauksen olevan juuri näitä. Mediaan liittyvien taitojen kehittäminen on myös samalla kasvatusta mediakriittisyyteen ja itseilmaisuun.

Olen käynyt peruskouluni sellaisessa koulussa, missä kuvataiteen tunnilla mediaa ei käsitelty juuri ollenkaan. En ole ikinä päässyt kokeilemaan fotogrammien tekemistä, kuvanmuokkausta tai animaation kuvaamista koulussa. Koen tämän ikävänä asiana, sillä tietotaitoni  median suhteen on osakseen tämän vuoksi alkutekijöissä. Toisaalta koen myös, että juuri tämä media-osuus on antanut minulle opettajana kaikista eniten. Juuri sen vuoksi, että olen oppinut niin paljon uutta ja ihmeellistä median käyttämisestä alakoulussa.

Ensimmäinen tehtävämme oli suunnitella ja kuvata animaatio. Yllätyin kuinka yksinkertaista se loppujen lopuksi onkaan. Opin, että sovellettuna animaatiota voi käyttää myös pienten oppilaiden kanssa. Animaatiossa on kuitenkin tärkeää muistaa sanonta ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”. Kun animaation kulusta tekee tarkan suunnitelman, on itse kuvaamisprosessi paljon helpompaa. Animaation tekemisessä ei kannata ensimmäisille kerroilla tavoitella kuuta taivaalta. Kuvia nimittäin joutuu ottamaan  useita jopa yhtä sekuntia kohtaan! Animaatiosta voi tehdä hyvin persoonallisen ja omaa luovuutta on jopa suotavaakin käyttää. Otosten pituudella, kuvakulmalla ja musiikilla voi saada ihmeitä aikaan. Animaation tekeminen oli minulle siis positiivinen yllätys ja haluan ehdottomasti päästä kokeilemaan tämänkaltaista projektia myös oppilaiden kanssa.

Kuvankäsittely sen sijaan oli minulle hieman tutumpaa, muttei helppoa sekään. Yläkouluaikoina olen vapaa-ajalla käyttänyt kuvankäsittelyohjelmaa, mutta täytynee myöntää taitojen ruostuneen melkoisesti niistä ajoista. Tehtävänanto oli mielestäni hauska ja se antoi paljon vapauksia oman kuvan muokkaamiseen. Ei olisi mielestäni hassumpi idea toteuttaa kuvanmuokkauksen avulla luokasta uusi luokkakuva  tietyllä teemalla höystettynä luokan yhteisiin tiloihin!

Kolmannella kerralla vuorossa oli fotogrammien tekemistä pimiössä. Aluksi olin täysin hukassa, mitä tehdään ja miten. Paikkana pimiö oli minulle täysin uusi, samoin tehtävä, joka oli tarkoitus siellä suorittaa. Pienten vaikeuksien kautta fotogrammien tekeminen alkoi luonnistua ja yllätyin kuinka hienoja fotogrammeja osasta malleistani syntyi. Tärkeimpinä oppimiskokemuksina fotogrammien tekemisessä oli ymmärrys valotusajan merkityksestä, itse fotogrammien luomisprosessi ja esineiden valinnan merkityksestä lopputulokseen. Oppilaille fotogrammien tekemisessä valon merkitys kuvan piirtämiseen on mielestäni tärkeimpiä oppimiskokemuksia. Tämän ymmärrys tuo kokonaiskuvaa valokuvaamiseen.

Huomioon otettavia seikkoja fotogrammien tekemisessä (itse kantapään kautta opittuja):


 Kun haluat taustasta eri sävyisen (tumma-vaalea) voit käyttää yksinkertaista A4- paperia kuvan eri kohtien peittämiseen. Tällä tavalla valotusaika eri kohdissa kuvaa on eri ja eri sävyjä syntyy. Itse kokeilin tätä tekniikkaa, mutta osaan fotogrammeista  jäi rajat keskellä paperia siirrettäessä. Tulee siis olla tarkkana, kun siirtää paperia fotogrammia valottaessa.
Esineet tulee asetella tarkasti valokuvapaperin päälle. Tässä fotogrammissa kolikot ovat jääneet hieman liian reunaan, jolloin ne näkyvät hassusti vain osittain.
Fotogrammeja tehdessä tulee ottaa huomioon käytettävän esineet.  Jos esineissä on esimerkiksi sileän lasipinnan lisäksi kuviointi, hintalappu tai logo, näkyy se myös fotogrammissa. Vasemmalla näkyvässä fotogrammissa Iittalan kynttilälyhdyssä näkyy mustana neliönä logo, jonka ei uskonut kuvaan päätyvän.                                                












Ryhmän kanssa päätimme jakaa valokuvaustehtävän niin, että kaikille arvottiin tietyt aiheet. Minulle aiheeksi valikoitui löydetty – luonto ja hetken valinta.  Teemaksi sovimme kevään ja nämä mielessäni tartuin kameraan ja lähdin pihapiiriin tarkkailemaan luontoa ja etsimään sopivia kuvauskohteita. Koska kuvausajankohtani oli pääsiäisen aikoihin, oli lunta oli runsaasti. Tämä mahdollisti monia hienoja kuvauskohteita kirkkaista hangista ja sulavista jääpuikoista katon reunamilla. Näistä otoksista yksi päätyinkin kuvasarjaan nimellä löydetty – luonto.  Kuin tilauksesta tarttui samalta kuvauskerralla kuva myös toiseen aiheeseen, hetken valintaan. Kissaamme kohtasi oravan lintujen ruokintapensaan vieressä. Intensiiviset katseet puoleen ja toiseen päätyivät yhteen valokuvaan ja näin toinen kuva oli valittu. En juurikaan itse harrasta valokuvausta ja kameraa tulee käytettyä lähinna lomamatkoilla. Koin kuvaustehtävän opettavan minulle paljon kuvaamisesta ja antamista vaihtoehdoista.

Vaihtoehtoina olleita kuvia omaan valokuvausaiheeseen liittyen

                                                                    Hetken valinta


                                                                        Hetken valinta


Luonnosta- Löydetty

Kuva-analyysin tekeminen oli tehtävistä kaikista tutuin.  Peruskoulussa ja lukiossa tehtiin kuva-analyysejä sekä kuvataiteessa että äidinkielessä. Itse pidän tämänkaltaisista tehtävistä. Niiden avulla myös oppilaat pääsevät teoksen tai kuvan sisälle paremmin ja voivat käyttää omaa luovuuttaan ja ajatteluaan kuvan tulkinnassa. Itselleni mainoksen kolmitasoisesta kieliopista päätyi abstraktitason käsittely ja tulkinta. Esimerkit auttoivat tulkinnassa ja oli mielenkiintoista huomata, mitä kaikkea mainoksen takaa löytyy.

Metka-koulutus oli rehellisesti sanottuna minulle aikamoinen pettymys. Odotukseni pajatyöskentelyn ja luentojen osalta olivat melko korkealla, koska olihan kyseessä valtakunnallisesti mediakasvatukseen perehtynyt järjestö. Luennoista tarinan kirjoittamiseen perehtynyt  osio oli mielestäni kiinnostunut ja myös uutta tietoa antava. Sen sijaan pajatyöskentelystä en kokenut saavani mitään uutta, johtuen ehkä itse toiminnan vähyydestä lehti- ja elokuvapajassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti