Pintataso (Anna-Liina)
Valitsimme kuva-analyysiin tarkastelun kohteeksi Helsingin
Sanomien kuukausiliitteessä (5/2013) ilmestyneen mainoskuvan. Kuva mainostaa
Aku Ankka –lehteä ja sen käynnissä olevaa Suomen kiertuetta. Kuvassa Aku Ankka
ja Hannu Hanhi ovat nokikkain taisteluasennossa keskellä suomalaista metsää.
Metsän reunassa Akun ja Hannun molempien tavoittelema neito Iines Ankka nojaa
kyllästyneen näköisenä puun runkoon. Sivistynyt ja kulttuuria tunteva lukija
huomaa heti, että kyseessä ei ole mikä tahansa asettelu. Ankkojen piirtäjä Kari
Korhonen on lainannut kollegaltaan ”Ferdinand-sedältä” kuvan asetelman ja maiseman.
Kyseessä on tietenkin parodian tapainen muunnelma Ferdinand von Wrightin
”Taistelevat metsot” maalauksesta, joka on suomalaistaitelijan vuonna 1886
maalama öljyväriteos. Kuva ei kuitenkaan varsinaisesti tee pilkkaa von Wrightin
maalauksesta, siksi sitä ei voi sanoa parodiaksi.
Soidinmenojen pyörteissä olevien metsojen tilalle Korhonen
on piirtänyt Ankkalinnan hahmot, mutta muu maisema on jätetty ennalleen.
Etualalla kaatunut kääpäinen koivu, sammalikot ja varvikot, utuinen suomalainen
metsä ankkojen takana. Ankoillakin maustettuna kuva aivan hehkuu
suomalaisuutta. Kyseessähän on perusasetelma: kaksi miestä ja yksi nainen.
Tapahtumaympäristö on korpimetsä, mutta se voisi yhtä hyvin olla nakkikiska.
Aku Ankka -lehden mainos Kuukausiliitteessä (5/2013) |
Konnotaatio (Viivi)
Kuvassa Aku Ankka – lehdestä tutut hahmot ovat asettuneet
Wrightin Taistelevat metsot – maalaukseen. Siinä, missä alkuperäisessä ovat
nokikkain kaksi metsoa soitimella, on tässä versiossa taistelemassa Aku Ankka
ja Hannu Hanhi. Sille, joka on lukenut Aku Ankka – lehteä, on selvää mistä
tässä vastakkain asettelussa on kyse: Akun ja Hannun, kahden uroslinnun,
taistelu naaraspuolisesta linnusta ja tämän huomiosta. Taustalla alkuperäisessä
on koppelo, naaraslintu, josta miehet taistelevat. Mainoskuvassa taas taustalla
on Iines Ankka, jonka huomiosta Aku ja Hannu kärhämöivät jatkuvasti.
Alkuperäinen kuva ja tilanne luonnossa sekä hahmojen tilanne Ankkalinnassa
osuvat siis yksiin.
Niille, jotka ovat lukeneet Aku Ankkaa, on selvää, että
toisinaan Iines Ankka on kyllästynyt Akun ja Hannun iänikuiseen taisteluun
hänestä. Tämä näkyy kuvassakin Iineksen kyllästyneestä ilmeestä ja puuhun
nojailevasta asennosta. Iines ei kuitenkaan lehdessä koskaan itse tee valintaa,
vaan antaa miesten jatkaa kukkoiluaan. Tässä on pieni arvokysymys. Iines antaa
niin lehdessä kuin kuvassakin miesten taistella siitä, kumpi on parempi: Hän ei
itse tee päätöstä, vaan on ikään kuin lankojen pitäjänä. Lehdessä hän
heilastelee kumpaakin miestä sen mukaan, kumpi on enemmän edukseen. Tavallaan kyseessä
on kieroutunut kolmiodraama, jossa miehet kilpailevat naisen huomiosta ja
suosiosta, alistuvat naisen valtaan samalla kun nainen katsoo, kumpi
mittelöissä pärjää. Iines ei koskaan tee lopullista valintaa, miehet eivät
koskaan vaadi päätöstä siitä, kumpi on Iinekselle se sydämien valittu. Iines
hiukan jopa pelaa miesten mielillä laittamalla heidät nokikkain, samalla kun
itse saa paistatella kahden miehen suosiossa – joskin lopen kyllästyneenä
siihen.
Kuvassa näkyvät
höyhenet maassa riitapukarien alla kielivät jonkinnäköisesti taistelusta. Ennen
kuvassa näkyvää hetkeä on varmastikin ollut pientä tappelua. Kumpikin
miespuolinen henkilö ovat varsin valmiin näköisiä jatkamaan taistoa, höyhenien
pöllyämisen uhallakin. Nämä höyhenet näkyvät niin alkuperäisessä kuin tässä
muokatussakin versiossa, antaen mielikuvan samasta asiasta.
Kuvassa näkyy selvästi soidinmeno, mikä näkyy myös
suomalaisessa luonnossa. Ukkometsojen taisto voi olla varsin vaarallista
ihmisille, sille äkäiset ukkolinnut voivat todella saada vahinkoa aikaiseksi.
Kukaan metsässä kulkija ei halua joutua soitimella olevan ukkometson väylälle. Selvän
luonnossa näkyvän soidinmenon ja lehden kuvitellussa tarinassa näkyvän
kolmiodraaman lisäksi kuva luo mielikuvia muustakin suomalaisesta luonnosta. Maasto
on hieman karuhkon oloinen ja tilanne sijaitsee metsän rajassa. Kuvassa on
koivun runko etukulmassa, mikä luo aina vahvan mielleyhtymän suomalaiseen
luontoon. Kuva voisi olla metsän rajasta mistä päin Suomea vain.
Abstraktitaso (Jannika)
Ferdinand von Wrightin öljyvärimaalaukseen perustava Aku Ankan mainos pohjautuu klassiseen sommittelumalliin. Klassisessa sommittelumallissa keskiössä on kultainen leikkaus, joka on ollut käytössä jo Antiikin aikana. Kultainen leikkaus on yleisesti taiteissa käytetty sommittelutapa, joka on todettu miellyttävän katsojan silmää ja olevan hyvin käytetty luontoa kuvatessa. Tässä mainoksessa kultainen leikkaus toteutuu spiraalinomaisesti lähtien Iines Ankasta Hannu Ankan kautta Aku Ankkaan. Spiraali loppuu pakopisteeseen, joka sijaitsee Aku Ankan takana utuisessa suomaisemassa. Spiraalin kehälle on sijoitettu kaikki mainoksen olennaiset elementit eli Aku Ankasta tutut hahmot Iines, Hannu ja Aku.
Kuvassa liike on pysähtynyt ja tila on avara. Kuvaan tuo kuitenkin syvyyttä metsän laidassa seisova Iines Ankka. Värimaailmaltaan mainos mukailee hyvin alkuperäistä öljyvärimaalausta keltaisen ja sinisen sävyillään. Kuvassa on kuitenkin korostettu kirkkaimmilla väreillä hahmojen väritystä ja tekstiä Aku Ankka. Kuva on mitä luultavimmin toteutettu digitaalisesti sijoitettamalla alkuperäiseen maalaukseen Aku Ankka, Iines Ankka ja Hannu ja muokkaamalla ne kuvaan sopivaksi.
Ferdinand von Wright: Taistelevat metsot (www.kuopio.edu.fi)
Ferdinand von Wright: Taistelevat metsot (www.kuopio.edu.fi)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti